makasin kalliolla ja luin hajamielisesti tietämättömyyden sanakirjaa. mitä ei tiedetä kissan kehräyksestä ja alkuluvuista.
paljaat jalat kihisivät kiveä vasten kuin käärmeenpojat.
kuuntelin järveä ja lokkiperhettä. lokkipuolisot hautovat ja ruokkivat poikasiaan vuorotellen, opin. ja kun poikaset oppivat lentämään, ne tekevät koko perheen päiväretkiä toreille ja kaatopaikoille.
ajattelin lokkeja ikean lihapullajonoissa.
ja kolibreja matrixin taistelukohtauksissa.
ja lepakoita, ihan muuten vaan.
luin samat lauseet moniin kertoihin kunnes hahmotin enää irtonaisia kirjaimia.
unen rajalla join espressoa joka oli sakeaa ja multaista.
vain sitä tummemmat ajatukset paiskautuivat rantakivikkoon ja säpsähdyttivät hereille.
lokit katsoivat minua korrektin ymmärtäväisesti niin kuin jotain vähän vajaata.
9.5.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti