Kun mainitsee Afrikan, monen korvat sulkeutuvat kuin simpukat. Eikö siellä ole ollut nälänhätä noin aina? Somalia on kuuro piste sitäkin useammalle. Eikö ne kaikki ole jo Suomessa?
Afrikan sarvessa on kuitenkin taas nälänhätäkatastrofi. Ja se on sinun vikasi.
Tarkemmin ottaen, tällä hetkellä enemmän sinun vanhempiesi vika. Tulevaisuudessa vain ja ainoastaan sinun vikasi. Etkä sinä poista sitä tietoa lahjoittamalla rahaa ja katsomalla kuvaa luurankomaisista lapsista.
Tietenkin siksi, että kehittyneiden maiden asukkaat ovat saaneet aikaan (varoitus: kuuro piste) ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen, joka lisää myös ääri-ilmiöitä. Ne tuntuvat voimakkaimmin siellä, jossa ilmasto on valmiiksi äärimmäisen lämmin. Nyt Afrikan sarvessa on niin helvetillisen kuivaa, että niin vilja, karja kuin ihmisetkin kuolevat. Käristyvät kuin lettupannulla niin sanoakseni.
Se on jokaisen kuluttajan vika. Sanon kuluttajan, koska me emme tietääkseni syntyneet kuluttajiksi vaan ihmisiksi. Nyt kaikkialla puhutaan kuluttajista niin kuin se olisi joku ihmislajin perusominaisuus, Sanon tämän nyt selvästi: kuluttajat ovat karjaa. Jokainen muotibloggari, joka ostaa vaatteita ja tavaroita huvin vuoksi, on karjaa. Me teemme täsmälleen niin kuin meille on opetettu. Me kulutamme, vaikka jokaisella meistä on liikaa, emmekä me sitä myönnä.
Ensin typerä valkoinen mies veti Afrikkaan keinotekoiset maiden rajat. Nyt hän teollisuudellaan ja tuotannollaan tekee siellä elämisen fyysisesti mahdottomaksi, ja kehtaa vielä estää ja valittaa, kun afrikkalaiset pakenevat tänne, jossa elinolosuhteet ovat vielä jonkun aikaa siedettävät.
Meidän on herättävä. Nyt! Voimme aloittaa vaikka tästä. Ja tästä.
21.7.2011
16.7.2011
Vastaanottaa rakkauden sivuvaikutukset
tämä ei ole valoisa asunto, vaan hyvinkin hämärä. on vain kolme ikkunaa. luonto määrittelee valaistuksemme useimmiten. nyt on kellertävän hämärää heinäkuun iltavaloa sadepilvien välistä. sadepilvi on niin ohut, että se hohtaa kultaisena.
kesän parhaita päätöksiä ovat olleet välistä jättäminen ja lähtemättä jättäminen. aina, kun olen ollut menemättä jonnekin, on tilalle tullut jotain hyvin arvokasta. tänään leivoin sämpylöitä ja pesin vessan, koska en mennytkään linnanmäelle. puhdas vessa ja uunituoreet sämpylät ovat korvaamattomia elämyksiä. ja miten ihanaa oli nukkua ilman kellonsoittoa.
näin unta, että concoction-blogin sofian kanssa olin pimeällä bussissa seikkailemassa jossakin turun perämetsissä. jonakin toisena yönä näin unta, että pyöräilin talvella mäkeä alas ja perässäni juoksi, oikeastaan suksi eli hiihti pelottava, parrakas vanha mies, joka halusi tehdä minulle pahaa. ja vaikka kuinka nopeasti poljin lumella, mies vain roikkui perässä ja huusi ja ärjyi.
näköni on huonontunut luvattoman paljon viime aikoina. pelottaa, ettei nenättömälle löydy päässä pysyviä silmälaseja, vaan joutuisin hankkimaan suoraan piilarit tai uimalasit vahvuuksilla. ehkä kärvistelen vielä. menen optikolle sitten, kun olen ensimmäisen kerran kävellyt puuta päin.
kesän parhaita päätöksiä ovat olleet välistä jättäminen ja lähtemättä jättäminen. aina, kun olen ollut menemättä jonnekin, on tilalle tullut jotain hyvin arvokasta. tänään leivoin sämpylöitä ja pesin vessan, koska en mennytkään linnanmäelle. puhdas vessa ja uunituoreet sämpylät ovat korvaamattomia elämyksiä. ja miten ihanaa oli nukkua ilman kellonsoittoa.
näin unta, että concoction-blogin sofian kanssa olin pimeällä bussissa seikkailemassa jossakin turun perämetsissä. jonakin toisena yönä näin unta, että pyöräilin talvella mäkeä alas ja perässäni juoksi, oikeastaan suksi eli hiihti pelottava, parrakas vanha mies, joka halusi tehdä minulle pahaa. ja vaikka kuinka nopeasti poljin lumella, mies vain roikkui perässä ja huusi ja ärjyi.
näköni on huonontunut luvattoman paljon viime aikoina. pelottaa, ettei nenättömälle löydy päässä pysyviä silmälaseja, vaan joutuisin hankkimaan suoraan piilarit tai uimalasit vahvuuksilla. ehkä kärvistelen vielä. menen optikolle sitten, kun olen ensimmäisen kerran kävellyt puuta päin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)